keskiviikko 30. lokakuuta 2013

En mä tarvii kaikkee. Otan vaan just sen, mitä haluan.

Hmm...eipähän tuota oo hirveemmmin tullu kirjoteltuu..noo eipähän tässä hälinässä mitä on ollu niin hyvä ku omia ajatuksiikkaa ajattelee ku ny melkein kuukaus tullu tehtyy töitä valehtelematta sellasta 10-11 tuntisista niin ei sitä sit ku kotiin päässee niin jaksa ajatella mitään muuta kun sillä sekunnilla pälkähtää mieleen ja tänään tuli sellanen fiilis et nyt on pakko päästä taas jotain kirjoittaa tänne.. ja vähä ehkä purkaa ajatuksiani...

Onko kellää ollu sellasta tunnetta että jospa oma iskä kulkis tossa vieressä?? Sellanen mikä muillaki auttaa kaikessa missä tarvii auttaa ja neuvoo ongelmissa ja no kummiski sellanen millanen isä niillä ihmisillä on joitten porukat on yhessä ja molemmat vanhemmat kulkevat rinnalla kaikki elämän vaihteet..Voin sanoo olkaa työ ihmiset onnellisii siitä jos teijjän isänne välittää siusta ja mitä siulle kuulluu ja on kuin se oikea ihanne isä hahmo vaikka ne ois kuinka ärsyttävii ja jne. mutta miettikää mitä jos se isä ei oiskaan siinä enää joku päivä, miettikää miltä se tuntuis..

Mut taijjan kertoo loppu postauksen vaikka kuvilla kun en keksi mitä voisin muuta kertoo (:


 Tuli tässä tollanen hankittuu melkein kuukaus sit :3 ja ai hemmetti että on taas kauhee tatska kuume :3 noo jos sitä joskus sit hankis sen toisen ;)



Serkku < 3